Kuulen tuollaisia kommentteja asiakkailtani lähes päivittäin. Se on mahtava tunne, koska silloin tiedän onnistuneeni tavoitteessani. Valokuvaajana ei useinkaan riitä, että hallitsee studiovalot, keikkavalaisimet, heijastimet, kameralaitteiston, kuvankäsittelyn ja muun teknisen puolen. Vaikka nuo kaikki tarvitsee osata, on kyse jostain paljon syvemmästä. 

Täytyy ymmärtää toista ihmistä ja päästä samalle ”aaltopituudelle”. Saada ihminen rentoutumaan ja tuntemaan olevansa hyväksytty. Näin hän voi olla kuvissa omana aitona itsenään ilman kahlitsevaa itsekritiikkiä. Näyttelijöiden ja ammattiesiintyjien kanssa kuvatessa tämä on melko helppoa, mutta ”tavallisten” ihmisten kanssa se vaatii usein enemmän ymmärrystä ja psykologista silmää. Monilla kun on syvälle pinttyneitä kriittisiä ajatuksia itsestään: omasta hymystä, vartalonmallista ja mistä tahansa itseen liittyvästä. Missiona minulla on murtaa näitä ihmisillä olevia ikäviä oletuksia itsestään.

Luonteeltani olen peruspositiivinen ja kuulemma helposti lähestyttävä, joten tykkään että kuvaustilanteessa on rento ja hyvä meininki. Kun kaikilla on kivaa, jokainen onnistuu kuvissa omana itsenään.