Artikkeli

Yrityskuvaus ei ole pelkkä kuvauspäivä – se on yrityksen uskottavuuden, brändin ja myynnin visuaalinen perusta

Peter Sebastian
Peter SebastianYritysvalokuvaaja
Lukuaika
Hyödyllinen artikkeli? Jaa se kollegallesi tai tallenna myöhemmäksi
Yrityskuvaaja Peter Sebastian

Peter Sebastian

Yrityskuvaaja & yrittäjä · Helsinki

Peter Sebastian on toiminut yritysvalokuvaajana vuodesta 2008 ja erikoistunut henkilöstön, johtoryhmien, teollisuuden, tuotteiden ja arkkitehtuurin kuvaamiseen. Helsingissä toimiva Peter kuvaa yrityksiä kaikkialla Suomessa ja kansainvälisesti.

Hän on toteuttanut kuvauksia sadoille yrityksille ja organisaatioille eri puolilla Suomea. Hänen työssään yhdistyvät tekninen tarkkuus, vahva visuaalinen näkemys ja rento, helposti lähestyttävä työskentelytapa.

Seuraava askel

Suunnitteletko yrityskuvausta?

Kerro millaisia yrityskuvia tarvitsette, niin laadin ehdotuksen juuri teidän yrityksen tarpeet ja tavoitteet huomioiden.

Pyydä ehdotus

Yrityskuvaus kuulostaa monen korvaan yksinkertaiselta asialta.

Sovitaan päivä. Kuvaaja tulee paikalle. Ihmiset laitetaan seisomaan johonkin siistiin kohtaan. Otetaan henkilöstökuvat, muutama kuva toimistosta, pari tilannekuvaa läppärin äärestä ja lopuksi ehkä yhteiskuva, jossa kaikki yrittävät näyttää rennolta, vaikka puolet miettii samaan aikaan, onko tukka huonosti ja toinen puoli haluaisi olla jo kahvilla.

Teknisesti yrityskuvaus voi olla juuri tuota.

Mutta hyvä yrityskuvaus ei ole sitä.

Hyvä yrityskuvaus on sitä, että yrityksestä tehdään näkyväksi oikeat asiat. Ei vain ihmisiä, tiloja ja yksityiskohtia, vaan yrityksen taso, tapa toimia, kulttuuri, laatu, osaaminen, mittakaava, luotettavuus ja se tunne, jonka potentiaalinen asiakas saa ennen ensimmäistäkään yhteydenottoa.

Tämä on se kohta, jossa moni yritys menee metsään.

Yrityskuvausta ajatellaan edelleen liian usein kuvapankkina, joka pitää vain “hoitaa pois alta”. Vähän kuin pakollinen palaveri, johon kukaan ei oikeasti haluaisi osallistua, mutta joka täytyy järjestää, koska verkkosivuille tarvitaan jotakin. Sitten ihmetellään, miksi kuvat näyttävät geneerisiltä, miksi ne eivät tunnu omalta yritykseltä ja miksi ne eivät erotu kilpailijoista millään tavalla.

Totuus on aika karu: jos kuvaus suunnitellaan vain kuvien ottamisena, lopputuloksena on yleensä vain kuvia.

Ei brändiä.
Ei tunnetta.
Ei uskottavuutta.
Ei strategista hyötyä.

Vain kuvia.

Ja yritys, joka on oikeasti hyvä siinä mitä tekee, ansaitsee enemmän kuin nipun keskinkertaisia kuvia verkkosivujen täytteeksi.

Olen kuvannut yrityksiä vuodesta 2008 asti. Sinä aikana olen nähnyt aika monta toimistoa, tehdasta, lakitoimistoa, asiantuntijayritystä, tuotantotilaa, toimitusjohtajaa, tiimiä, tuotetta, työmaata, laboratoriota ja neuvotteluhuonetta. Olen nähnyt myös sen, miten valtava ero on sillä, kuvataanko yritys vain siististi vai kuvataanko se niin, että sen todellinen arvo alkaa näkyä.

Siinä on aivan eri peli.

Yrityskuvaus ei ole vain esteettinen asia. Se on kaupallinen asia. Se vaikuttaa siihen, miltä yritys tuntuu asiakkaan silmissä. Se vaikuttaa siihen, uskalletaanko ottaa yhteyttä. Se vaikuttaa siihen, pidetäänkö yritystä kokeneena, laadukkaana, nykyaikaisena ja luotettavana. Se vaikuttaa siihen, näyttääkö yritys hintansa arvoiselta vai siltä, että kaikkea pitää heti kilpailuttaa ja vääntää alaspäin.

Kuva ei tietenkään yksin myy miljoonaprojektia.

Mutta huono ensivaikutelma voi kyllä tappaa sen jo ennen kuin keskustelu alkaa.

Ja siinä kohtaa yksi huono kuva voi tulla aika helvetin kalliiksi.

Asiakas tekee päätelmiä ennen kuin hän lukee sanaakaan

Moni yritys käyttää valtavasti aikaa tekstien hiomiseen.

Mietitään palvelukuvauksia, arvolupauksia, otsikoita, hakukoneoptimointia, referenssitekstejä ja sitä, kuulostaako “asiakaslähtöinen kokonaisratkaisu” tarpeeksi vakuuttavalta vai pitäisikö siihen lisätä vielä “moderni”, “ketterä” ja “vastuullinen” varmuuden vuoksi.

Samaan aikaan kuvat voivat olla vuosia vanhoja, sekalaisia, eri kuvaajien ottamia, eri tyylisiä, eri valossa tehtyjä tai pahimmillaan kuvapankista ostettuja.

Ja sitten ihmetellään, miksi sivusto ei tunnu yhtenäiseltä.

Tässä on ongelma: ihminen ei aloita verkkosivun arviointia lukemalla kaikkea rauhassa ylhäältä alas kuin runokirjaa kynttilänvalossa. Ei. Hän tekee ensimmäisen päätelmän sekunneissa. Usein jo ennen kuin hän on tietoisesti analysoinut mitään.

Hän näkee kuvat.
Hän näkee ilmeen.
Hän näkee valon.
Hän näkee tilan.
Hän näkee ihmiset.
Hän näkee, onko kokonaisuus uskottava vai vähän sinnepäin.

Ja vasta sen jälkeen hän alkaa perustella itselleen, miksi hänestä tuntui siltä miltä tuntui.

Tämä on yrityskuvauksen ydin.

Hyvä kuva ei ole vain visuaalinen koriste. Se antaa asiakkaalle ensimmäisen vastauksen kysymykseen: onko tämä yritys meidän tasoinen kumppani?

Se vastaus voi olla kyllä.
Se voi olla ehkä.
Tai se voi olla ei, vaikka palvelu olisi todellisuudessa erinomainen.

Tämä on monelle yritykselle epämukava ajatus, koska yrityksen sisällä tiedetään kyllä, että osaaminen on kovaa. Tiedetään, että asiantuntijat ovat hyviä. Tiedetään, että prosessit toimivat. Tiedetään, että asiakkaista pidetään huolta. Tiedetään, että tuotanto on laadukasta. Tiedetään, että toimitusvarmuus on kunnossa.

Mutta ulkopuolinen ei tiedä sitä.

Ulkopuolinen näkee ensin vain sen, mitä näytetään.

Jos yrityksen osaaminen näyttää verkossa halvalta, vanhalta, sekavalta tai kasvottomalta, asiakas ei välttämättä koskaan pääse siihen vaiheeseen, jossa hän kuulisi, kuinka hyvä yritys oikeasti on. Se on vähän kuin menisi työhaastatteluun verkkareissa ja sanoisi: “Kyllä minä oikeasti olen todella pätevä, tämä ulkoasu nyt ei vain kerro sitä.”

Voi olla. Mutta peli vaikeutui juuri aika paljon.

Yrityskuvat eivät muuta huonoa yritystä hyväksi. Eivät tietenkään. Mutta ne voivat auttaa hyvää yritystä näyttämään siltä, mitä se oikeasti on.

Ja se on iso asia.

Yrityskuvauksen tärkein tehtävä on tehdä näkymätön näkyväksi

Monessa yrityksessä suurin arvo ei ole helposti kuvattavissa.

Lakitoimisto ei myy vain lakipykäliä.
Ohjelmistotalo ei myy vain koodia.
Insinööritoimisto ei myy vain suunnitelmia.
Teollisuusyritys ei myy vain metallia, koneita tai komponentteja.
Konsulttiyritys ei myy vain palavereja.
Kyberturvallisuusyritys ei myy mitään, mitä asiakas voisi edes kunnolla nähdä.

Silti kaikilla näillä yrityksillä on tarve näyttää uskottavalta, osaavalta ja luotettavalta.

Tässä kohtaa yrityskuvauksen merkitys korostuu.

Hyvä yrityskuvaus ei yritä kuvata vain sitä, mitä yritys tekee konkreettisesti. Se yrittää kuvata sitä, miksi yritykseen kannattaa luottaa. Se näyttää asioita, jotka muuten jäävät helposti piiloon: asiantuntijuutta, järjestelmällisyyttä, mittakaavaa, tarkkuutta, läsnäoloa, teknistä tasoa, ihmisten välistä dynamiikkaa, toimintaympäristöä ja yrityksen tapaa kohdata asiakas.

Esimerkiksi asiantuntijayrityksessä suuri osa arvosta syntyy ajattelusta. Mutta ajattelua on hankala kuvata. Kukaan ei halua nähdä kymmentä kuvaa ihmisistä osoittelemassa PowerPointia kuin oltaisiin jonkun halvan vakuutusyhtiön mainoskuvissa vuodelta 2011. Siinä on oma tunnelmansa, mutta se tunnelma on lähinnä “apua”.

Siksi kuvaajan pitää ymmärtää, mitä yritys oikeasti haluaa viestiä.

Onko kyse luottamuksesta?
Onko kyse premium-tasosta?
Onko kyse teknisestä osaamisesta?
Onko kyse ihmisläheisyydestä?
Onko kyse kasvusta?
Onko kyse kansainvälisyydestä?
Onko kyse modernista tavasta toimia?
Onko kyse siitä, että yritys haluaa näyttää isommalta, vahvemmalta ja uskottavammalta kuin aiemmin?

Kun tämä ymmärretään, kuvaus ei ole enää vain lista otettavista kuvista. Siitä tulee viestinnällinen kokonaisuus.

Silloin ei kuvata vain ihmistä työpöydän ääressä. Kuvataan asiantuntijuuden tunnetta.

Ei kuvata vain neuvotteluhuonetta. Kuvataan päätöksenteon ympäristöä.

Ei kuvata vain tuotantolinjaa. Kuvataan laatua, kapasiteettia ja kontrollia.

Ei kuvata vain toimitusjohtajaa. Kuvataan johtajuutta, luottamusta ja yrityksen kasvoja.

Ei kuvata vain tiimiä. Kuvataan sitä, millaisten ihmisten kanssa asiakas olisi tekemisissä.

Tämä on se ero, jota ei aina osata ostaa, mutta jonka kyllä huomaa lopputuloksessa.

Keskinkertainen kuvaaja kysyy: mitä kuvia tarvitaan?

Parempi kuvaaja kysyy: mitä näillä kuvilla pitää saada aikaan?

Ja siinä on valtava ero.

Kaikki yritykset eivät tarvitse samanlaisia kuvia

Yksi yleisimmistä virheistä yrityskuvauksessa on se, että kaikille yrityksille tarjotaan vähän samanlaista kuvamaailmaa.

Hymyileviä ihmisiä.
Läppäreitä.
Kahvikuppeja.
Neuvotteluhuoneita.
Kädet ristissä seisovia asiantuntijoita.
Joku kävelee käytävällä.
Joku katsoo ikkunasta ulos kuin olisi juuri keksinyt uuden liiketoimintastrategian tai nähnyt enkelin.

Näissä kuvissa ei sinänsä ole mitään väärää. Ongelma on siinä, että niitä tehdään usein ilman ajatusta siitä, palvelevatko ne juuri kyseistä yritystä.

Premium-lakitoimisto ei tarvitse samanlaista kuvamaailmaa kuin nopeasti kasvava teknologiayritys.

Teollisuusyritys ei tarvitse samanlaista kuvamaailmaa kuin arkkitehtitoimisto.

Fysioterapiaketju ei tarvitse samanlaista kuvamaailmaa kuin sijoitusyhtiö.

Rakennusliike ei tarvitse samanlaista kuvamaailmaa kuin design-liike.

Datakeskus ei tarvitse samanlaista kuvamaailmaa kuin ravintola.

Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta käytännössä juuri tässä tehdään paljon virheitä. Otetaan “yrityskuvia” ilman, että mietitään toimialan ostotilannetta, asiakkaan epävarmuuksia, kilpailijoiden tapaa viestiä tai sitä, minkälaista luottamusta kyseisessä bisneksessä pitää rakentaa.

Rakennusliikkeelle kuvat voivat olla ratkaisevia, koska asiakas haluaa nähdä työn laatua, mittakaavaa, työmaiden hallintaa, viimeisteltyjä kohteita ja sitä, että yritys pystyy oikeasti viemään projektit maaliin.

Lakitoimistolle taas tärkeää voi olla hillitty arvokkuus, asiantuntijoiden lähestyttävyys, tilojen laatu, brändin johdonmukaisuus ja tunne siitä, että asioita hoitavat ihmiset ovat rauhallisia, teräviä ja tilanteen päällä.

Ohjelmistotalossa pelkät koneella istuvat ihmiset eivät yleensä riitä. Pitää löytää tapa näyttää yhteistyötä, ongelmanratkaisua, tuotteen vaikutusta, asiantuntijoiden persoonia ja sitä, että yritys ei ole vain anonyymi koodipaja, vaan oikea kumppani.

Teollisuusyrityksessä kuvaajan pitää ymmärtää tuotantoa, turvallisuutta, tiloja, koneita, prosesseja, valoa, mittakaavaa ja usein myös sitä, mitä ei saa näyttää. Kaikkea ei voi kuvata. Kaikkea ei kannata kuvata. Ja joskus juuri rajaus ratkaisee, näyttääkö kuva vaikuttavalta vai vuotaako se vahingossa asioita, joita ei todellakaan ollut tarkoitus jakaa koko internetille.

Sellainen pieni “hupsista saatana” ei ole kovin hyvä brändistrategia.

Siksi hyvä yrityskuvaus alkaa aina ymmärryksestä.

Mitä yritys tekee?
Kenelle se myy?
Mitä asiakkaat pelkäävät?
Miksi asiakas valitsisi juuri tämän yrityksen?
Mitä yritys haluaa näyttää enemmän?
Mitä se ei halua näyttää?
Miltä kilpailijat näyttävät?
Miten yritys voisi näyttää laadukkaammalta, selkeämmältä ja uskottavammalta kuin muut?

Kun nämä asiat ovat selvillä, kuvista tulee paljon osuvampia.

Silloin yrityskuvaus ei ole geneerinen “päivä toimistolla” -setti, vaan tarkasti rakennettu kokonaisuus, joka tukee yrityksen markkinointia, myyntiä, rekrytointia ja brändiä pitkään.

Hyvä yrityskuvaus vähentää asiakkaan epävarmuutta

Asiakas ei osta vain palvelua. Hän ostaa varmuutta.

Tämä korostuu erityisesti B2B-puolella, jossa päätökset voivat olla isoja, hitaita ja monen ihmisen hyväksymiä. Harva valitsee kumppania pelkän fiiliksen perusteella, mutta fiilis vaikuttaa silti koko ajan taustalla. Kukaan ei halua näyttää sisäisesti hölmöltä valitsemalla kumppania, joka vaikuttaa epävarmalta, pieneltä, sekavalta tai epämääräiseltä.

Yrityskuvat voivat vähentää tätä epävarmuutta todella tehokkaasti.

Kun asiakas näkee laadukkaat kuvat ihmisistä, tiloista, työstä, tuotteista, prosesseista ja yrityksen arjesta, hän saa enemmän tarttumapintaa. Yritys ei ole enää vain logo ja väitelauseita verkkosivuilla. Siitä tulee konkreettisempi. Todellisempi. Helpommin luotettava.

Hyvät kuvat vastaavat hiljaisiin kysymyksiin, joita asiakas ei välttämättä sano ääneen.

Onko tämä yritys oikeasti olemassa sillä tasolla kuin se väittää?
Onko täällä oikeita asiantuntijoita?
Näyttääkö tekeminen laadukkaalta?
Vaikuttavatko ihmiset luotettavilta?
Onko toiminta järjestelmällistä?
Onko yritys kasvollinen vai pelkkä anonyymi kuori?
Voisinko kuvitella tekeväni näiden ihmisten kanssa yhteistyötä?
Tuntuuko tämä yritys hintansa arvoiselta?

Nämä kysymykset eivät aina ole rationaalisia. Mutta ostopäätökset eivät ole pelkkää Exceliä, vaikka moni niin mielellään väittää. Toki budjetit, speksit, referenssit ja tarjous vaikuttavat. Mutta ensivaikutelma, luottamus ja tunne yrityksen tasosta vaikuttavat myös.

Jos kuvat ovat heikot, asiakas joutuu paikkaamaan mielessään aukkoja.

Miltä nämä ihmiset näyttävät?
Minkä kokoisesta yrityksestä on kyse?
Missä he toimivat?
Onko tämä ammattimaista?
Miksi sivusto näyttää halvemmalta kuin palvelun hinta?
Onko tämä aktiivinen yritys vai onko sivusto jäänyt vuoteen 2017?

Jokainen epäselvä asia lisää kitkaa.

Ja myynnissä kitka on myrkkyä.

Hyvät yrityskuvat eivät poista kaikkea epävarmuutta, mutta ne voivat madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä. Ne voivat tehdä yrityksestä helpommin lähestyttävän. Ne voivat antaa asiakkaalle tunteen, että tämän yrityksen kanssa asiat ovat hallinnassa.

Ja joskus juuri se riittää siihen, että asiakas lähettää tarjouspyynnön kilpailijan sijaan sinulle.

Kuvien laatu vaikuttaa siihen, millaista hintaa yritys voi uskottavasti pyytää

Tästä pitäisi puhua enemmän.

Yrityksen visuaalinen taso vaikuttaa suoraan siihen, kuinka uskottavalta sen hinnoittelu tuntuu.

Jos yritys näyttää verkossa laadukkaalta, viimeistellyltä ja johdonmukaiselta, korkeampi hinta tuntuu helpommin perustellulta. Asiakas ei välttämättä tiedä tarkalleen miksi, mutta kokonaisuus antaa signaalin: tämä yritys tietää mitä tekee.

Jos taas yrityksen kuvat näyttävät halvoilta, sekavilta tai vanhentuneilta, syntyy ristiriita. Palvelu voi maksaa paljon, mutta mielikuva ei tue hintaa. Asiakas saattaa alkaa miettiä, mistä hän oikeastaan maksaa.

Tämä ei tarkoita, että jokaisen yrityksen pitäisi näyttää luksusbrändiltä. Ei tietenkään. Se olisi monelle jopa väärä suunta. Kaikkien ei tarvitse näyttää tummalta marmorilta, messinkivalaisimilta ja hiljaiselta pankkiholvilta, jossa joku kuiskaa “premium” liian lähellä korvaa.

Mutta yrityksen pitää näyttää oman hintatasonsa arvoiselta.

Asiantuntijayrityksen pitää näyttää asiantuntevalta.
Teollisuusyrityksen pitää näyttää luotettavalta ja laadukkaalta.
Teknologiayrityksen pitää näyttää modernilta ja terävältä.
Rakennusalan yrityksen pitää näyttää siltä, että työ pysyy käsissä.
Terveydenhuollon toimijan pitää näyttää turvalliselta ja ihmisläheiseltä.
Premium-palvelun pitää näyttää premiumilta.

Tämä on kaupallinen kysymys.

Jos yritys haluaa kilpailla hinnalla, se voi näyttää halvalta. Se on silloin linjassa.

Mutta jos yritys haluaa myydä laatua, asiantuntijuutta, kokemusta, turvallisuutta tai parempaa lopputulosta, kuvien täytyy tukea sitä väitettä. Muuten yritys sanoo yhtä ja näyttää toista.

Ja asiakas uskoo usein enemmän sitä, mitä näkee.

Tämä on brändin kannalta armoton asia. Yritys voi kirjoittaa verkkosivuilleen olevansa laadukas, kokenut, vastuullinen, asiantunteva ja moderni. Mutta jos kuvat näyttävät kiireessä otetuilta, kellertäviltä, suttuisilta tai geneerisiltä, teksti menettää tehoaan.

Kuvat joko vahvistavat väitteen tai syövät sitä.

Ne eivät ole neutraaleja.

Yrityskuvat eivät ole vain verkkosivua varten

Yksi iso väärinkäsitys yrityskuvauksesta on se, että kuvia tarvitaan vain verkkosivuille.

Totta kai verkkosivut ovat usein tärkein paikka. Siellä asiakas muodostaa ensivaikutelman, tutkii palveluita, vertaa vaihtoehtoja ja päättää, ottaako yhteyttä. Mutta jos kuvaus tehdään järkevästi, samasta kuvapankista on hyötyä paljon laajemmin.

Kuvia voidaan käyttää myyntiesityksissä, tarjousmateriaaleissa, rekrytointi-ilmoituksissa, LinkedInissä, artikkeleissa, uutiskirjeissä, lehdistötiedotteissa, messumateriaaleissa, vuosikertomuksissa, sisäisessä viestinnässä, mainonnassa, työnantajamielikuvassa ja asiakastarinoissa.

Tämä on yksi syy, miksi yrityskuvausta ei kannata ajatella yksittäisenä “otetaan nyt uudet kuvat etusivulle” -projektina.

Parempi ajatus on rakentaa yritykselle oma kuvapankki.

Sellainen kuvapankki, joka sisältää eri käyttötarkoituksiin sopivia kuvia:

henkilökuvia asiantuntijoista
johtoryhmän ja avainhenkilöiden kuvia
tilannekuvia työstä
kuvia toimitiloista ja ympäristöstä
yksityiskohtia, jotka tukevat brändin tunnelmaa
kuvia prosesseista, tuotannosta tai palvelun taustasta
vaaka- ja pystykuvia eri kanaviin
rauhallisia kuvia tekstien taustoiksi
vahvoja hero-kuvia verkkosivuille
someen sopivia kevyempiä kuvia
rekrytointia tukevia ihmisläheisiä kuvia

Kun tämä tehdään kerralla kunnolla, yritys ei ole koko ajan tilanteessa, jossa jokaiseen julkaisuun kaivetaan joku vanha kuva, rajataan sitä väkivalloin väärään kokoon ja toivotaan, ettei kukaan huomaa, että sama kuva on ollut käytössä jo kahdeksassa eri paikassa.

Kyllä ne huomataan.

Ja vaikka kukaan ei sano mitään, kokonaisuus alkaa tuntua väsyneeltä.

Hyvä kuvapankki antaa yritykselle liikkumatilaa. Markkinointi nopeutuu. Sisällöntuotanto helpottuu. Myynti saa paremmat materiaalit. Rekrytointi näyttää uskottavammalta. Verkkosivut eivät elä yhden tai kahden kuvan varassa.

Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, jotka julkaisevat aktiivisesti sisältöä. Jos yritys kirjoittaa artikkeleita, tekee LinkedIn-päivityksiä, lähettää uutiskirjeitä tai rakentaa hakukonenäkyvyyttä, kuvatarve ei lopu siihen yhteen etusivun pääkuvaan.

Päinvastoin.

Mitä aktiivisemmin yritys viestii, sitä tärkeämpää on, että sillä on oma laadukas kuvamateriaali käytössä.

Muuten käy helposti niin, että sisältö voi olla asiantuntevaa, mutta visuaalinen ilme jää irralliseksi. Ja se on sääli, koska hyvä sisältö ansaitsee hyvät kuvat.

Yrityskuvaus on myös tapa näyttää yrityksen kulttuuria

Yrityskulttuurista puhutaan paljon, mutta sitä näytetään usein huonosti.

Moni yritys sanoo olevansa avoin, lämmin, asiantunteva, rohkea, ketterä, ihmisläheinen, vastuullinen ja ties mitä muuta. Ja sitten kuvissa kaikki seisovat jäykkänä rivissä valkoisen seinän edessä kuin odottaisivat passintarkastusta.

Ei ihan osu.

Kulttuuri ei näy väittämällä. Se näkyy ihmisissä, tilanteissa, ympäristössä, ilmeissä, eleissä ja siinä, millainen tunnelma kuvista välittyy.

Tämä ei tarkoita, että kuvien pitäisi olla ylinäyteltyjä. Päinvastoin. Yrityskuvissa pahin virhe on usein liika lavastaminen. Ihmiset laitetaan tekemään asioita, joita he eivät oikeasti tekisi, ja lopputulos näyttää siltä kuin kaikki olisivat joutuneet mukaan vähän kiusalliseen sisäiseen koulutusvideoon.

Aidolta näyttävä kuva ei kuitenkaan synny vain painamalla laukaisinta “aidossa tilanteessa”. Se vaatii ohjaamista, havainnointia, ajoitusta ja ymmärrystä siitä, mikä näyttää luonnolliselta kamerassa.

Tämä on yksi yrityskuvauksen vaikeimmista asioista.

Ihmiset ovat usein kameran edessä vähän varautuneita. Se on täysin normaalia. Harva asiantuntija herää aamulla ja ajattelee, että ai että, tänään pääsen seisomaan kameran eteen ja miettimään mihin laitan käteni.

Kädet ovat yrityskuvauksessa ihmiskunnan suurin mysteeri heti verotuksen ja tulostimien jälkeen.

Hyvä kuvaaja osaa tehdä tilanteesta helpomman.

Hän ei vain sano “ole rennosti”, koska se on maailman hyödyttömin ohje. Kukaan ei ole rennosti sen jälkeen, kun käsketään olemaan rennosti. Se on sama kuin sanoisi “älä ajattele pingviiniä”. No nyt siellä on pingviini.

Sen sijaan kuvaajan pitää ohjata ihmistä konkreettisesti: miten seistään, mihin katsotaan, miten käännetään hartioita, mitä tehdään käsillä, milloin hymy toimii ja milloin vakavampi ilme on parempi. Ja samalla pitää pitää tilanne kevyenä, koska jäykkyys näkyy kuvissa heti.

Kun ihmiset kuvataan hyvin, yritys muuttuu kasvolliseksi. Asiakas näkee, kenen kanssa hän olisi tekemisissä. Rekrytoitava näkee, millainen tiimi yrityksessä on. Kumppani näkee, että yrityksen takana on oikeita ihmisiä, ei vain abstrakti brändi.

Tämä on valtavan tärkeää aikana, jolloin monet yritykset näyttävät verkossa lähes identtisiltä.

Omat ihmiset ovat yksi harvoista asioista, joita kilpailija ei voi kopioida.

Hyvä henkilökuva ei ole vain kasvokuva

Yrityskuvauksessa henkilökuvat ovat usein keskeinen osa kokonaisuutta. Mutta henkilökuvissakin on tasoja.

Yksinkertaisin versio on se, että ihmisestä otetaan siisti kuva neutraalia taustaa vasten. Tämä voi olla täysin toimiva ratkaisu esimerkiksi asiantuntijalistauksiin, sähköpostiallekirjoituksiin, LinkedIniin ja organisaation esittelyyn.

Mutta jos halutaan rakentaa vahvempaa mielikuvaa, henkilökuva voi tehdä paljon enemmän.

Se voi näyttää asiantuntijuutta.
Se voi näyttää johtajuutta.
Se voi näyttää lähestyttävyyttä.
Se voi näyttää varmuutta.
Se voi näyttää luovuutta.
Se voi näyttää rauhallisuutta.
Se voi näyttää yrityksen tyyliä ja tasoa.

Toimitusjohtajan kuva ei ole vain kuva ihmisestä. Se on usein koko yrityksen kasvot.

Asiantuntijan kuva ei ole vain kuva työntekijästä. Se voi olla asiakkaalle ensimmäinen tunne siitä, uskaltaako tähän ihmiseen luottaa.

Rekrytoinnissa henkilöstökuvat eivät ole vain sisäinen esittely. Ne voivat vaikuttaa siihen, tuntuuko yritys kiinnostavalta työpaikalta.

Siksi henkilökuvissa ei pitäisi ajatella vain teknistä onnistumista. Toki kuvan pitää olla terävä, valon pitää olla hyvä ja ihonsävyt kunnossa. Mutta tekninen laatu on vasta perusta. Sen päälle tulee viesti.

Miltä tämän ihmisen pitää tuntua?
Mitä roolia hän edustaa yrityksessä?
Onko ilmeen oltava lämmin, vakuuttava, rauhallinen, energinen vai arvokas?
Onko tausta neutraali vai ympäristöön sidottu?
Näytetäänkö ihminen yksin vai osana tilannetta?
Tarvitaanko kuvia eri käyttötarkoituksiin?

Yksi kuva ei aina riitä.

Sama henkilö voi tarvita virallisemman kuvan verkkosivuille, rennomman kuvan LinkedIniin, työtilannekuvan artikkeliin ja vahvemman brändikuvan esimerkiksi haastatteluja tai mediamateriaalia varten.

Tämä on erityisen tärkeää asiantuntijayrityksissä, joissa ihmiset ovat suuri osa palvelun arvoa. Jos asiakkaan pitäisi ostaa osaamista, mutta osaajat eivät näy missään, syntyy etäisyyttä. Yritys jää kasvottomaksi.

Kasvottomuus voi joskus tuntua turvalliselta yrityksen sisältä käsin. Ei tarvitse nostaa ketään esiin. Ei tarvitse miettiä henkilöbrändiä. Ei tarvitse kuvata ihmisiä. Mutta ulospäin se voi näyttää kylmältä, etäiseltä ja vaikeasti lähestyttävältä.

Ja se on ongelma, jos yritys myy luottamusta.

Kuvien yhtenäisyys on aliarvostettu asia

Yksi hyvän yrityskuvauksen suurimmista hyödyistä on yhtenäisyys.

Kun yrityksen kuvat ovat samaa maailmaa, koko brändi tuntuu vahvemmalta. Tämä ei tarkoita, että kaikkien kuvien pitäisi olla samanlaisia. Ei missään nimessä. Mutta niiden pitää kuulua samaan kokonaisuuteen.

Valon, värien, rajauksen, tunnelman, laadun ja käsittelyn pitää tukea toisiaan.

Monella yrityksellä ongelma ei ole se, että yksittäiset kuvat olisivat hirveitä. Ongelma on se, että ne ovat kaikki eri maailmasta. Yksi kuva on otettu toimistolla loisteputkivalossa, toinen tapahtumassa, kolmas vanhalla puhelimella, neljäs eri kuvaajan studiossa, viides kuvapankista ja kuudes jostain vuoden 2019 kesäpäivästä, jossa joku näyttää siltä kuin olisi juuri kuullut yt-neuvotteluista.

Yksittäiset kuvat voivat olla käyttökelpoisia, mutta kokonaisuus ei tunnu brändiltä.

Se tuntuu kasalta kuvia.

Yrityksen visuaalinen uskottavuus syntyy pitkälti johdonmukaisuudesta. Kun asiakas liikkuu verkkosivulla sivulta toiselle, kuvien pitäisi tukea samaa vaikutelmaa. Kun hän näkee yrityksen LinkedInissä, uutiskirjeessä, esityksessä tai tarjouksessa, tunnelman pitäisi olla tunnistettava.

Tämä on myös yksi syy, miksi yrityskuvaus kannattaa suunnitella kokonaisuutena eikä pelkkänä yksittäisenä tarpeena.

Kun kuvataan samana päivänä tai saman suunnitelman mukaan useita eri kuva-aiheita, kuvamaailma pysyy yhtenäisenä. Henkilöt, tilat, tilanteet ja yksityiskohdat tukevat toisiaan. Lopputuloksesta tulee ammattimaisempi, vaikka katsoja ei osaisi sanoa tarkalleen miksi.

Ja juuri se on usein hyvän visuaalisen työn merkki.

Katsoja ei välttämättä analysoi valon suuntaa, polttoväliä, värimaailmaa tai sommittelua. Hän vain tuntee, että kokonaisuus on laadukas.

Se riittää.

Kuvauspäivä on vain jäävuoren huippu

Ulkopuolelta yrityskuvaus voi näyttää siltä, että kuvaaja tulee paikalle kameran kanssa ja alkaa ottaa kuvia.

Todellisuudessa hyvä kuvauspäivä rakentuu jo ennen kuin kamera nostetaan laukusta.

Suunnittelu ratkaisee valtavan paljon.

Mitä kuvataan?
Missä kuvataan?
Ketä kuvataan?
Mihin kuvia käytetään?
Minkälaisia rajauksia tarvitaan?
Mitä pitää näkyä?
Mitä ei saa näkyä?
Mitä tiloja kannattaa valmistella?
Miten henkilöt aikataulutetaan?
Tarvitaanko rekvisiittaa, tuotteita, työtilanteita tai prosessin vaiheita?
Miten varmistetaan, että päivä ei mene sähläämiseksi?

Ilman suunnittelua kuvauspäivästä tulee helposti kallis improvisaatio.

Ja improvisaatio voi olla luovassa työssä hyvä asia, mutta vain silloin kun perusta on kunnossa. Jos kaikki on auki vasta paikan päällä, aikaa kuluu turhaan siihen, että mietitään missä kuvataan, kuka tulee seuraavaksi, onko tila siivottu, miksi neuvotteluhuoneessa on banaaninkuori ja kuka siirsi sen tärkeän tuotteen johonkin varastoon, jonka avain on tietenkin henkilöllä, joka on juuri etäpäivällä.

Tätä tapahtuu.

Hyvä suunnittelu ei tarkoita, että kuvauspäivästä tehdään jäykkä. Se tarkoittaa, että luovalle työlle jää enemmän tilaa. Kun perusasiat ovat hallussa, voidaan keskittyä siihen, että kuvista tulee oikeasti hyviä.

Yrityskuvauksessa tehokkuus on tärkeää, koska ihmisillä on omat työnsä. Kaikki eivät voi käyttää koko päivää kuvaamiseen. Siksi aikataulutus, kuvauspaikkojen valinta ja kokonaisuuden rytmitys ovat iso osa ammattitaitoa.

Hyvä kuvaaja ei vain ota kuvia. Hän johtaa kuvaustilannetta.

Hän näkee, mikä toimii.
Hän huomaa, mikä pitää siirtää pois.
Hän osaa sanoa, missä valo on parempi.
Hän ohjaa ihmisiä nopeasti.
Hän pitää tilanteen liikkeessä.
Hän ymmärtää, milloin kannattaa vaihtaa paikkaa.
Hän osaa tehdä päätöksiä ilman, että kaikesta tulee 45 minuutin komiteapalaveri.

Tämä on asiakkaalle iso arvo.

Koska kuvauspäivän ei pitäisi tuntua kaaokselta. Sen pitäisi tuntua siltä, että joku tietää mitä tekee.

Hyvä valmistelu näkyy lopputuloksessa

Minulle hyvä kuvauspäivä on hallittu, mutta ei jäykkä.

En halua, että kuvauspäivä on kaoottinen tapahtuma, jossa kaikki juoksevat ympäriinsä, kukaan ei tiedä missä pitäisi olla, henkilöstö ilmestyy paikalle väärään aikaan ja joku etsii paniikissa avainta tilaan, jossa piti kuvata ensimmäinen setti.

Tällaistakin tapahtuu, ja siinä kohtaa kuvaaja saa kyllä kaivaa sisäisen palomiehensä esiin.

Mutta paras lopputulos syntyy silloin, kun suunnittelu on tehty kunnolla.

Tiedetään, mitä kuvataan.
Tiedetään, ketä kuvataan.
Tiedetään, missä kuvataan.
Tiedetään, mihin kuvia käytetään.
Tiedetään, mikä on tärkeintä.
Tiedetään, mitä ei saa kuvata.
Tiedetään, kuka asiakkaan puolelta tekee päätökset.

Kun nämä ovat kunnossa, kuvauspäivä voi olla samaan aikaan tehokas ja rento.

Minulle hyvä kuvauspäivä ei ole sellainen, jossa kaikki on niin lukkoon lyötyä, ettei mitään voi muuttaa. Yritysten tiloissa tapahtuu aina jotain. Valo voi olla erilainen kuin odotin. Jokin tila voi olla varattu. Joku sairastuu. Tuotannossa voi olla eri työvaihe käynnissä. Ihminen voi jännittää enemmän kuin luuli.

Hyvä kuvaaja osaa reagoida.

Mutta reagoiminen on helpompaa, kun kokonaisuus on hallussa.

Pidän siitä, että kuvauspäivässä on selkeä runko, mutta tilaa havainnoille. Usein parhaat kuvat löytyvät juuri silloin, kun huomaan paikan päällä jotain, mitä ei olisi voinut suunnitella etukäteen. Hyvä valo käytävässä. Kiinnostava työvaihe. Ihmisten välinen aito tilanne. Yksityiskohta, joka kertoo yrityksestä enemmän kuin kymmenen suunniteltua kuvaa.

Silloin pitää osata tarttua hetkeen.

Yrityskuvaus ei ole pelkkää listan suorittamista. Se on suunnittelun ja reagoinnin yhdistelmä.

Ihmisten kuvaamisessa tärkeintä on saada tilanne tuntumaan turvalliselta

Yrityskuvauksessa ihmiset ovat usein jännittyneitä. Se on täysin normaalia.

Harva odottaa henkilöstökuvausta kuin lomamatkaa. Moni ajattelee jo etukäteen, että hän ei ole kuvauksellinen, ei osaa olla kameran edessä, ei tiedä miten päin pitäisi seistä ja näyttää varmaan oudolta.

Siksi kuvaajan ohjaustaito ratkaisee lähes kaiken.

Hyvä ohjaus ei tarkoita päällepäsmäröintiä. Se tarkoittaa, että kuvattava ihminen kokee olevansa hyvissä käsissä. Hänelle kerrotaan selkeästi, mitä tehdään. Hän saa konkreettisia ohjeita. Tilanteessa ei tarvitse arvailla.

Huono ohjaus kuulostaa tältä:

“Ole ihan luonnollisesti.”
“Voit tehdä jotain käsillä.”
“Hymyile vähän rennommin.”
“Katso vaikka tuonne.”

Siinä kohtaa ihminen muuttuu välittömästi rautakangeksi.

Hyvä ohjaus taas on tarkkaa, rauhallista ja ihmisläheistä. Pieni muutos hartioihin. Leuka vähän alemmas. Paino toiselle jalalle. Katse tähän. Käsi näin. Hengitys. Nyt hyvä. Pieni hymy. Otetaan vielä yksi vakavampi. Hyvä.

Se ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii kokemusta.

Yrityskuvauksessa kuvattava ihminen ei ole malli. Hän on toimitusjohtaja, asiantuntija, insinööri, juristi, myyjä, tuotantopäällikkö, lääkäri, suunnittelija, asentaja tai yrittäjä. Hänen ei tarvitse osata poseerata. Minun tehtäväni on saada hänet näyttämään hyvältä ja uskottavalta ilman, että hänestä tehdään jotain mitä hän ei ole.

Hyvässä henkilökuvassa ihminen näyttää itseltään, mutta parhaimmillaan.

Ei vahingossa räpsäistynä.
Ei yliohjattuna.
Ei muovisena.
Ei sellaisena, että kuvasta näkee kilometrin päähän: tätä ihmistä sattui sisältä.

Vaan rauhallisena, selkeänä ja uskottavana.

Tämä on tärkeää, koska ihmiset ostavat ihmisiltä. Varsinkin asiantuntijabisneksessä. Asiakas haluaa tietää, kenen kanssa hän olisi tekemisissä. Rekrytoitava haluaa nähdä, millaiseen porukkaan hän olisi tulossa. Kumppani haluaa tuntea, että taustalla on oikeita ihmisiä.

Hyvät henkilökuvat eivät ole vain organisaation esittelyä. Ne ovat luottamuksen rakentamista.

Yrityskuvaus on investointi, ei kuluerä

Huonosti tehty yrityskuvaus on kulu.

Hyvin tehty yrityskuvaus on investointi.

Tämä ero ei synny siitä, paljonko kuvaus maksaa, vaan siitä, kuinka paljon hyötyä kuvista saadaan irti.

Jos yritys maksaa kuvauksesta ja käyttää kuvia vain kerran etusivulla, hyöty jää rajalliseksi. Jos taas kuvat suunnitellaan niin, että niitä voidaan käyttää verkkosivuilla, myynnissä, rekrytoinnissa, artikkeleissa, somessa, tarjouksissa ja brändimateriaaleissa pitkään, arvo kasvaa huomattavasti.

Hyvä kuvapankki voi palvella yritystä vuosia.

Toki kuvia kannattaa päivittää. Ihmiset vaihtuvat, tilat muuttuvat, palvelut kehittyvät ja brändi elää. Mutta laadukkaasti suunniteltu yrityskuvaus ei vanhene viikossa. Se antaa yritykselle visuaalisen perustan, jonka päälle voidaan rakentaa.

Ja kun kuvat ovat hyviä, niitä oikeasti käytetään.

Tämä on tärkeä mittari.

Jos kuvia ei käytetä, jokin meni pieleen. Ehkä ne eivät tunnu omilta. Ehkä niitä on liian vähän. Ehkä rajaukset eivät toimi eri kanavissa. Ehkä kuvat ovat teknisesti ok, mutta niissä ei ole mitään käyttökelpoista tunnetta. Ehkä ne eivät tue yrityksen viestintää.

Hyvä yrityskuvaus ei tuota vain kauniita kuvia, joita katsotaan kerran ja arkistoidaan johonkin kansioon nimeltä “kuvat_uudet_final_final2”. Se tuottaa materiaalia, joka alkaa elää yrityksen arjessa.

Kun markkinointi tarvitsee kuvan artikkeliin, sellainen löytyy.
Kun myynti tekee esitystä, visuaalit tukevat uskottavuutta.
Kun rekrytointi tarvitsee kuvia työpaikkailmoitukseen, ei tarvitse käyttää kuvapankkikuvaa ihmisistä nauramassa tyhjälle fläppitaululle.
Kun verkkosivuille rakennetaan uusi palvelusivu, sille löytyy omaa materiaalia.
Kun LinkedIniin julkaistaan asiantuntijasisältöä, kuva ei tunnu irralliselta.

Tämä on se kohta, jossa yrityskuvaus alkaa maksaa itseään takaisin.

Ei yhdellä maagisella tavalla, vaan monen pienen vaikutuksen kautta.

Parempi ensivaikutelma.
Selkeämpi brändi.
Helpompi lähestyä.
Laadukkaampi mielikuva.
Paremmat materiaalit myynnille.
Vahvempi rekrytointi.
Johdonmukaisempi viestintä.
Vähemmän visuaalista säätöä arjessa.

Se ei ole enää vain kuvauspäivä.

Se on osa yrityksen kilpailukykyä.

Hyvä yrityskuvaus alkaa oikeista kysymyksistä

Yrityskuvausta ei pitäisi aloittaa kysymällä vain, montako kuvaa tarvitaan.

Se on toki käytännön asia, mutta se ei ole tärkein asia.

Tärkeämpää on kysyä, mitä yrityksen pitää näyttää uskottavasti.

Mikä yrityksessä on sellaista, minkä asiakas haluaa nähdä ennen yhteydenottoa?
Mitä kilpailijat eivät näytä hyvin?
Mikä yrityksen todellisessa tekemisessä on vahvaa, mutta tällä hetkellä näkymätöntä?
Miltä yrityksen pitäisi tuntua asiakkaan silmissä?
Mikä nykyisissä kuvissa ei enää vastaa yrityksen tasoa?
Mihin liiketoiminnan tavoitteisiin kuvat liittyvät?
Halutaanko tukea myyntiä, rekrytointia, brändiä, asiantuntijasisältöjä vai kaikkea näitä?
Mikä olisi yritykselle oikeasti hyödyllinen kuvapankki?

Nämä kysymykset muuttavat koko lähtökohdan.

Kun yrityskuvaus suunnitellaan tavoitteiden kautta, kuvista tulee tarkoituksenmukaisempia. Silloin ei kuvata varmuuden vuoksi kaikkea mahdollista, mutta ei myöskään unohdeta tärkeitä asioita. Lopputuloksesta tulee selkeämpi, vahvempi ja käyttökelpoisempi.

Yrityskuvaus on parhaimmillaan käytännöllinen asia. Se ei ole taiteellista sumua, jossa joku seisoo vastavalossa ja kaikki nyökkäilevät mystisesti. Hyvä kuva voi olla kaunis, mutta sen pitää myös toimia.

Sen pitää toimia verkkosivun yläosassa.
Sen pitää toimia palvelusivulla.
Sen pitää toimia rajattuna.
Sen pitää toimia mobiilissa.
Sen pitää toimia LinkedInissä.
Sen pitää toimia myyntimateriaalissa.
Sen pitää toimia vielä senkin jälkeen, kun joku lisää sen päälle otsikon, napin ja ehkä vähän liian pitkän tekstin, koska verkkosivuprojektissa tapahtuu kaikenlaista.

Tämä vaatii ennakointia.

Kuvaajan pitää ymmärtää, että yrityskuvat eivät elä tyhjiössä. Ne päätyvät osaksi käyttöliittymiä, esityksiä, taittoja, artikkeleita ja kampanjoita. Siksi kuviin tarvitaan usein tilaa tekstille, eri suuntia katseelle, eri rajausvaroja ja erilaisia tunnelmia.

Pelkkä kaunis kuva ei riitä, jos sitä ei voi käyttää.

Hyvä yrityskuva on sekä visuaalisesti vahva että käytännössä hyödyllinen.

Yrityskuvauksen ensimmäinen tehtävä on rakentaa luottamusta

Kun puhutaan yrityskuvauksesta, puhutaan lopulta luottamuksesta.

Luottamus syntyy monesta asiasta. Kokemuksesta, referensseistä, tavasta viestiä, suosituksista, asiantuntijuudesta, hinnasta, palveluprosessista ja siitä, miltä yritys näyttää ulospäin.

Kuvat eivät yksin tee yrityksestä luotettavaa, mutta ne voivat tehdä luottamuksesta näkyvämpää.

Ne voivat näyttää, että yrityksellä on oikeita ihmisiä.
Ne voivat näyttää, että toiminta on ammattimaista.
Ne voivat näyttää, että ympäristö on kunnossa.
Ne voivat näyttää, että yritys uskaltaa seistä oman tekemisensä takana.
Ne voivat näyttää, että laatu ei ole vain sana verkkosivulla.

Tämä on yrityskuvauksen ensimmäinen ja ehkä tärkein tehtävä.

Ennen kuin asiakas perehtyy kaikkeen syvällisesti, hänen pitää saada tunne, että tässä on jotain uskottavaa. Että tähän kannattaa käyttää aikaa. Että tämä yritys voi olla oikea vaihtoehto.

Jos tätä tunnetta ei synny, mikään määrä hienoja palvelukuvauksia ei välttämättä pelasta tilannetta.

Siksi yrityskuvaus ei ole pieni visuaalinen lisä muun markkinoinnin päälle. Se on osa sitä perustaa, jonka varaan yrityksen ensivaikutelma rakentuu.

Ja kun se tehdään kunnolla, sen vaikutus näkyy kaikkialla.

Verkkosivut tuntuvat laadukkaammilta.
Tarjousmateriaalit näyttävät uskottavammilta.
Rekrytointi muuttuu inhimillisemmäksi.
Asiantuntijat tulevat lähemmäs asiakasta.
Brändi tuntuu yhtenäisemmältä.
Yritys näyttää enemmän siltä, mitä se oikeasti on.

Tämä on se syy, miksi yrityskuvausta ei kannata jättää viimeiseksi asiaksi, joka hoidetaan kiireessä juuri ennen sivuston julkaisua.

Kuvat eivät ole koriste.

Ne ovat todisteita.

Todisteita siitä, että yritys on olemassa, toimii, osaa, kasvaa, palvelee ja tekee työnsä sillä tasolla, jota se lupaa.

Ja juuri siksi hyvä yrityskuvaus on yksi vahvimmista tavoista nostaa yrityksen laatumielikuvaa ilman, että tarvitsee huutaa yhtään kovempaa.

Laadukas yritys ei tarvitse päälle liimattua kiiltoa.

Se tarvitsee kuvat, jotka näyttävät sen oikein.


Yhteenveto

Yrityskuvaus ei ole vain kuvauspäivä. Se on tapa tehdä yrityksen osaaminen, laatu, ihmiset, kulttuuri ja uskottavuus näkyväksi.

Hyvin suunniteltu yrityskuvaus auttaa asiakasta ymmärtämään, millaisen yrityksen kanssa hän olisi tekemisissä. Se vähentää epävarmuutta, vahvistaa luottamusta, tukee myyntiä, nostaa laatumielikuvaa ja tekee yrityksestä helpommin lähestyttävän.

Huono kuva ei välttämättä kaada koko yritystä. Mutta se voi tehdä myynnistä vaikeampaa, hinnasta heikommin perustellun ja brändistä sekavamman.

Hyvä kuva taas tekee päinvastoin.

Se näyttää yrityksen sellaisena kuin se parhaimmillaan on: uskottavana, kasvollisena, laadukkaana ja asiakkaan ajan arvoisena.

Minulle hyvä yrityskuvaus ei tarkoita vain sitä, että kuvat ovat teknisesti kunnossa. Se tarkoittaa, että kuvat toimivat. Ne sopivat yrityksen tavoitteisiin, näyttävät oikeat asiat ja kestävät käyttöä eri kanavissa.

Siksi yrityskuvaus kannattaa suunnitella kunnolla.

Ei siksi, että saadaan vain kuvia.

Vaan siksi, että yritys näyttää siltä, mitä se oikeasti on.


Yleisimmät kysymykset liittyen yrityskuvaukseen

Mitä yrityskuvauksessa kannattaa kuvata?

Yrityskuvauksessa kannattaa kuvata ne asiat, jotka auttavat asiakasta ymmärtämään yrityksen tasoa, toimintaa ja luotettavuutta. Usein tämä tarkoittaa henkilöstökuvia, johtoryhmän kuvia, työtilannekuvia, toimitiloja, tuotantoa, prosesseja, yksityiskohtia, asiakaskohtaamisia ja kuvia, joita voidaan käyttää verkkosivuilla, myynnissä, rekrytoinnissa ja markkinoinnissa.

Tärkeintä ei ole kuvata kaikkea mahdollista, vaan oikeat asiat. Hyvä yrityskuvaus ei ole sekava kasa kuvia, vaan käyttökelpoinen kuvapankki.

Kuinka usein yrityskuvat kannattaa päivittää?

Yrityskuvat kannattaa päivittää silloin, kun nykyiset kuvat eivät enää vastaa yrityksen todellista tilannetta, tasoa tai brändiä. Jos henkilöstö on vaihtunut, toimitilat ovat muuttuneet, palvelut ovat kehittyneet tai yrityksen visuaalinen ilme tuntuu vanhentuneelta, kuvat alkavat helposti syödä uskottavuutta.

Monelle yritykselle hyvä rytmi on päivittää laajempi kuvapankki muutaman vuoden välein ja täydentää sitä tarpeen mukaan esimerkiksi uusilla henkilökuvilla, referenssikuvilla tai kampanjakohtaisilla kuvilla.

Miksi yrityskuvaukseen kannattaa panostaa ammattilaisen kanssa?

Yrityskuvauksessa ei ole kyse vain kamerasta. Kyse on suunnittelusta, ohjauksesta, valosta, rajauksista, käyttötarkoituksista, brändistä ja siitä, mitä kuvilla halutaan saada aikaan.

Ammattilainen osaa auttaa yritystä näyttämään oikeat asiat uskottavasti. Hän osaa ohjata ihmisiä, rakentaa yhtenäisen kuvamaailman, huomioida eri kanavien tarpeet ja tehdä kuvauspäivästä tehokkaan. Hyvä lopputulos ei näytä vain hyvältä, vaan se toimii yrityksen arjessa pitkään.