Johtoryhmäkuva on yksi yrityksen tärkeimmistä henkilökuvista. Se kertoo sekunneissa, millaisia ihmisiä yrityksen johdossa on, kuinka lähestyttävältä organisaatio vaikuttaa ja millaista yrityskulttuuria johto edustaa. Onnistunut johtoryhmäkuvaus ei siksi ole vain ihmisten asettamista samaan kuvaan – se on yrityksen identiteetin rakentamista valokuvan keinoin.
Johtoryhmäkuvissa on jotain kiinnostavaa.
Niitä katsotaan aivan eri tavalla kuin tavallisia henkilöstökuvia.
Kun yrityksen verkkosivuilla tulee vastaan johtoryhmän kuva, katsoja ei näe vain joukkoa ihmisiä. Hän alkaa lähes automaattisesti muodostaa käsitystä siitä, millainen yritys näiden ihmisten takana on.
Näyttääkö johto helposti lähestyttävältä?
Vakavasti otettavalta?
Modernilta?
Yhtenäiseltä?
Itsevarmalta?
Vai näyttääkö kuva siltä, että kahdeksan kiireistä ihmistä saatiin kerran vuodessa samaan neuvotteluhuoneeseen ja joku ehti nopeasti ottaa kuvan ennen seuraavaa Teams-palaveria?
Johtoryhmäkuva kertoo yrityksestä paljon enemmän kuin ehkä ajatellaan.
Siksi hyvä johtoryhmäkuvaus alkaa jo ennen kuin kamera otetaan laukusta.
Johtoryhmäkuva on yrityksen kasvot
Yrityksellä voi olla hienosti suunniteltu visuaalinen identiteetti, modernit verkkosivut ja tarkkaan mietitty brändi.
Sitten tullaan sivulle nimeltä ”Johto”.
Siellä vastaan saattaa tulla keskenään täysin erilaisia kuvia.
Yksi on kuvattu studiossa.
Toinen rajattu jostain tapahtumakuvasta.
Kolmas on vuosia vanha.
Neljäs näyttää LinkedIn-profiilikuvalta.
Viidennessä taustalla näkyy hotellin kokoushuone.
Jokainen kuva voi yksittäin olla täysin käyttökelpoinen, mutta kokonaisuutena ne kertovat tahattomasti jotain yrityksestä.
Johtoryhmän kuvien pitäisi näyttää siltä, että ihmiset kuuluvat samaan organisaatioon.
Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi näyttää samanlaisilta.
Päinvastoin.
Hyvä johtoryhmäkuvaus säilyttää ihmisten persoonallisuuden mutta rakentaa kuvien välille yhteisen visuaalisen kielen.
Sama valaistus, kuvaustyyli, rajaus ja ympäristö tekevät yksittäisistä henkilökuvista kokonaisuuden.
Luottamus ei tarkoita vakavaa ilmettä
Yrityskuvauksessa elää edelleen ajatus, että johtajan pitäisi näyttää mahdollisimman vakavalta ollakseen uskottava.
Kädet ristiin.
Leuka hieman alas.
Katse kameraan.
Siitä saa varmasti vakuuttavan kuvan.
Mutta saako siitä luottamusta herättävän kuvan?
Ne eivät ole aivan sama asia.
Luottamus syntyy usein paljon hienovaraisemmista asioista: katsekontaktista, kehonkielestä, ilmeestä ja siitä, kuinka luontevalta ihminen näyttää omassa ympäristössään.
Johtajan ei tarvitse hymyillä leveästi jokaisessa kuvassa.
Hänen ei myöskään tarvitse näyttää siltä, että seuraavaksi ilmoitetaan 700 henkilön yt-neuvotteluista.
Hyvä henkilökuva löytyy usein näiden ääripäiden välistä.
Tavoitteena on ihminen, joka näyttää samaan aikaan ammattimaiselta ja lähestyttävältä.
Johtoryhmän pitäisi näyttää ihmisiltä, ei organisaatiokaaviolta
Johtoryhmäkuvauksessa yksi tärkeimmistä kysymyksistä on se, halutaanko kuvata johtoryhmä vai ihmiset, jotka muodostavat johtoryhmän.
Ero kuulostaa pieneltä, mutta näkyy kuvassa valtavasti.
Perinteinen johtoryhmäkuva voidaan rakentaa hyvin muodollisesti. Ihmiset asetellaan riveihin, jokaiselle määritellään paikka ja kaikki katsovat kameraan.
Tällaiselle kuvalle on edelleen paikkansa.
Mutta nykyisessä yritysviestinnässä voidaan tehdä paljon muutakin.
Johtoryhmää voidaan kuvata keskustelemassa, kävelemässä yrityksen tiloissa, työskentelemässä yhdessä tai yksinkertaisesti seisomassa ryhmänä tavalla, joka tuntuu luonnollisemmalta.
Kuva voi edelleen olla tarkasti rakennettu.
Sen ei vain tarvitse näyttää rakennetulta.
Tämä on mielestäni yksi hyvän yrityskuvauksen tärkeimmistä periaatteista:
aito vaikutelma ja sattumanvarainen kuva eivät ole sama asia.
Luonnollisen näköinen kuva voi olla erittäin huolellisesti suunniteltu.
Mitä johtoryhmäkuvalla halutaan kertoa?
Ennen kuvausta kannattaa pysähtyä yhden kysymyksen äärelle:
Mitä yrityksen johdosta halutaan kuvalla välittää?
Jos kyseessä on esimerkiksi teknologia-alan kasvuyritys, hyvin jäykkä studiokuva tummalla taustalla saattaa kertoa aivan eri tarinaa kuin yrityksen muu viestintä.
Vastaavasti pitkän historian omaavan asiantuntijaorganisaation johtoa ei välttämättä kannata kuvata tavalla, joka näyttää väkisin rennolta startup-mainokselta.
Hyvä johtoryhmäkuva sopii yritykseen.
Sen visuaalinen kieli voi olla esimerkiksi:
- arvokas ja rauhallinen
- moderni ja helposti lähestyttävä
- tekninen ja täsmällinen
- lämmin ja ihmisläheinen
- kansainvälinen ja premium-henkinen.
Oleellista on, ettei tyyliä valita siksi, että jokin näyttää juuri nyt muodikkaalta.
Johtoryhmäkuvien pitäisi kestää aikaa.
Kuvausympäristö kertoo yrityksestä
Johtoryhmäkuvaus voidaan toteuttaa studiossa, yrityksen toimitiloissa tai kokonaan muussa ympäristössä.
Kaikilla vaihtoehdoilla on oma visuaalinen vaikutuksensa.
Studiomainen neutraali tausta keskittää huomion ihmiseen ja mahdollistaa erittäin yhtenäisen kuvamaailman. Se toimii erityisen hyvin silloin, kun johtoryhmän jäsenistä tarvitaan yhdenmukaiset henkilökuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Yrityksen omissa tiloissa kuvaaminen tuo mukaan ympäristön.
Moderni toimisto, tuotantolaitos, arkkitehtuuri tai muu yritykselle tunnistettava paikka voi kertoa kuvassa paljon ilman yhtäkään sanaa.
Ympäristön ei kuitenkaan tarvitse olla terävänä näkyvä tausta.
Joskus pieni määrä arkkitehtuuria, valoa tai yrityksen värimaailmaa riittää sitomaan henkilön osaksi organisaatiota.
Tässä tehtäväni on löytää ympäristöstä ne elementit, jotka tukevat henkilöä sen sijaan, että ne kilpailisivat hänen kanssaan.
Johtajan henkilökuva ja johtoryhmäkuva ovat kaksi eri tehtävää
Johtoryhmäkuvauksessa kannattaa yleensä tehdä sekä yksittäiset henkilökuvat että varsinainen ryhmäkuva.
Niillä on erilaiset käyttötarkoitukset.
Henkilökuvia voidaan käyttää verkkosivuilla, uutisissa, tiedotteissa, LinkedInissä, vuosikertomuksessa, mediassa, esityksissä ja asiantuntija-artikkeleissa.
Ryhmäkuva puolestaan kertoo organisaatiosta kokonaisuutena.
Siksi yhden kuvauspäivän aikana kannattaa ajatella muutakin kuin sitä yhtä kuvaa, jota juuri sillä hetkellä tarvitaan.
Hyvin suunnitellusta johtoryhmäkuvauksesta voidaan rakentaa yritykselle kuvapankki, joka palvelee viestintää pitkään.
Ryhmäkuvan vaikein asia ei ole tekniikka vaan ihmiset
Kymmenen ihmisen kuvaaminen teknisesti teräväksi ei ole kovin kummoinen temppu.
Kymmenen ihmisen saaminen näyttämään samassa kuvassa luontevilta on aivan toinen asia.
Ryhmäkuvassa jokainen ihminen vaikuttaa kokonaisuuteen.
Yksi seisoo jäykästi.
Toinen kääntyy liikaa sivuttain.
Kolmas piiloutuu muiden taakse.
Neljäs näyttää hyvältä jokaisessa ruudussa, mikä on toki ärsyttävän epäreilua muita kohtaan.
Ja juuri kun yhdeksän ihmistä näyttää täydelliseltä, kymmenes räpäyttää.
Siksi johtoryhmän ryhmäkuvaa ei pitäisi ajatella vain sommitteluna.
Se on ihmisten ohjaamista.
Kuvaajan tehtävänä on rakentaa ryhmästä tasapainoinen kokonaisuus ja samalla saada jokainen näyttämään omalta itseltään.
Hyvä ohjaaminen on tässä valtavan tärkeää.
Useimmat yritysjohtajat eivät ole ammattimalleja.
Eikä heidän tarvitse olla.
”En osaa olla kuvassa” on täysin normaalia
Yrityskuvauksissa kuulen jatkuvasti erilaisia versioita samasta lauseesta:
”En sitten ole yhtään kuvauksellinen.”
Se ei oikeastaan ole kuvattavan ongelma.
Se on kuvaajan ongelma.
Ammattimaisessa henkilökuvauksessa kuvattavan ei tarvitse tietää, mitä käsillä tehdään, mihin katsotaan tai miten päin seistään.
Kuvaajan tehtävä on ohjata.
Pienikin muutos hartioissa, leuan asennossa, painopisteessä tai katseen suunnassa voi muuttaa kuvan täysin.
Vielä tärkeämpää on saada ihminen unohtamaan hetkeksi, että hän yrittää onnistua valokuvassa.
Kun kuvattava rentoutuu, ilmeet muuttuvat.
Ja yleensä juuri silloin alkaa syntyä niitä kuvia, joissa ihminen näyttää itseltään.
Yhtenäisyys ei tarkoita samanlaisuutta
Johtoryhmän henkilökuvien pitäisi muodostaa visuaalisesti yhtenäinen sarja.
Mutta jokaisen ihmisen ei tarvitse seistä täsmälleen samassa asennossa.
Itse asiassa liian tarkka samanlaisuus voi tehdä kuvista jäykkiä.
Yhtenäisyys voidaan rakentaa valaistuksella, värimaailmalla, taustalla, kuvakulmalla ja rajauksella.
Sen sisällä ihmisille voidaan antaa tilaa olla erilaisia.
Joku on luonnostaan rauhallinen.
Toinen energinen.
Kolmas hymyilee paljon.
Neljäs näyttää luontevimmalta hillitymmällä ilmeellä.
Hyvä johtoryhmäkuvaus ei yritä poistaa näitä eroja.
Se tekee niistä osan yhtenäistä kokonaisuutta.
Johtoryhmä vaihtuu – kuvakonseptin pitäisi kestää
Tämä on yksi asia, joka kannattaa ottaa huomioon jo ensimmäisessä kuvauksessa.
Johtoryhmät muuttuvat.
Uusia henkilöitä tulee mukaan ja vanhoja lähtee.
Jos alkuperäinen kuvaus on rakennettu tavalla, jota on lähes mahdotonta toistaa, yhden uuden johtajan lisääminen verkkosivuille voi tarkoittaa koko johtoryhmän kuvaamista uudelleen.
Hyvin suunniteltu kuvakonsepti voidaan sen sijaan toistaa.
Valaistus, tausta, kamerakulma, polttoväli, rajaus ja jälkikäsittely voidaan dokumentoida niin, että myöhemmin kuvattu henkilö istuu samaan kokonaisuuteen.
Tämä on pieni yksityiskohta kuvauspäivänä.
Yrityksen viestinnälle se voi olla vuosien aikana erittäin arvokas asia.
Johtoryhmäkuvaus on myös työnantajabrändin rakentamista
Johtoa eivät katso vain asiakkaat ja sijoittajat.
Sitä katsovat myös nykyiset ja tulevat työntekijät.
Johtoryhmän kuvat kertovat osaltaan siitä, millainen organisaation suhde johtamiseen on.
Onko johto etäinen instituutio vai joukko tunnistettavia ihmisiä?
Vaikuttaako yritys hierarkkiselta vai helposti lähestyttävältä?
Näyttääkö johto siltä, että nämä ihmiset voisivat oikeasti keskustella henkilöstön kanssa?
Valokuva ei tietenkään voi todistaa, millainen yrityksen johtamiskulttuuri todellisuudessa on.
Mutta se vaikuttaa mielikuvaan siitä.
Siksi johtoryhmäkuvat ovat myös osa työnantajabrändiä.
Milloin johtoryhmäkuvat kannattaa uusia?
Johtoryhmäkuvia ei tarvitse uusia vain siksi, että kalenterissa vaihtui vuosi.
Niitä kannattaa kuitenkin tarkastella säännöllisesti.
Kuvien päivittäminen on yleensä ajankohtaista, kun johtoryhmän kokoonpano muuttuu olennaisesti, yrityksen visuaalinen identiteetti uudistuu, verkkosivusto rakennetaan uudelleen tai vanhojen kuvien tyyli ei enää vastaa sitä, millaisena yritys haluaa näyttäytyä.
Myös kuvien keskinäinen epäyhtenäisyys on hyvä syy tehdä uusi kokonaisuus.
Jos yrityksen johto näyttää verkkosivuilla siltä kuin jokainen olisi kuvattu eri vuosikymmenellä eri mantereella, kuvien päivittäminen tekee yllättävän paljon koko sivuston uskottavuudelle.
Hyvä johtoryhmäkuva ei yritä tehdä ihmisestä jotain muuta
Johtoryhmäkuvauksen tarkoituksena ei mielestäni ole tehdä johtajasta tärkeämmän, menestyneemmän tai vaikutusvaltaisemman näköistä kuin hän on.
Hyvä kuva tekee jotain vaikeampaa.
Se tekee ihmisestä uskottavan omana itsenään.
Parhaassa johtoryhmäkuvassa on ammattimaisuutta ilman tarpeetonta jäykkyyttä, itsevarmuutta ilman ylimielisyyttä ja lähestyttävyyttä ilman päälleliimattua rentoutta.
Kun sama ajatus toteutuu koko johtoryhmän kuvissa, syntyy enemmän kuin sarja henkilöstökuvia.
Syntyy visuaalinen kuva siitä, ketkä yritystä johtavat.
Ja juuri siksi johtoryhmäkuvaukseen kannattaa suhtautua osana yrityksen brändiä – ei pakollisena kuvauspäivänä, joka hoidetaan pois kalenterista.
Ammattimainen johtoryhmäkuvaus yritykselle
Olen yritysvalokuvaaja yli 18 vuoden kokemuksella. Kuvaan yrityksille ja organisaatioille johtoryhmiä, henkilöstöä, brändikuvia, toimitiloja, teollisuutta sekä laajoja yrityksen omia kuvapankkeja markkinoinnin, viestinnän ja rekrytoinnin käyttöön.
Johtoryhmäkuvaus voidaan toteuttaa yrityksen omissa toimitiloissa tai erikseen rakennettuna kuvauskokonaisuutena. Samalla kuvauskerralla voidaan tehdä sekä yhtenäiset henkilökuvat että johtoryhmän ryhmäkuvat ja muuta viestinnässä tarvittavaa kuvamateriaalia.
Kun johtoryhmä on kerran saatu samaan paikkaan, kannattaa kuvaustilanne käyttää kunnolla hyödyksi.
Hyvin suunniteltu kuvaus tuottaa yritykselle kuvia, joita voidaan käyttää verkkosivujen lisäksi vuosikertomuksissa, tiedotteissa, mediaviestinnässä, LinkedInissä, rekrytoinnissa, esityksissä ja muussa yritysviestinnässä.
Tarvitseeko yrityksesi uudet johtoryhmä- tai henkilöstökuvat? Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yrityksellenne kuvakonsepti, joka näyttää ihmiset ammattimaisina, luontevina ja ennen kaikkea omina itsenään.
